SYTYCK

Niinpä niin. Ei ole paljon SYTYCK-loppuraporttiin kirjoiteltavaa. Into oli huikea kun mukaan lähdin. Perustin jopa tämän blogin, jotta saatoin osallistua tempaukseen. Haaste sai minut puihin, enkä oikein koskaan päässyt innostumaan haasteestani. Viimeistelytekniikat ja pienissä paloissa neulominen ovat niin ei minua. Urheasti kuitenkin väkersin myssyn ja kaulaliinan haasteen hengessä. Pakko myöntää, että kummastakin on vielä langat päättelemättä. Eli ei tullut mitään käyttökamaa - ainakaan vielä.

Joululomalla yritin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tarttua haasteeseen vielä kerran. Koska kaulaliinan neulominen oli itse asiassa ihan kivaa, päätin ottaa uusintakierroksen ja tehdä tällä kertaa huolellisemmin. Yritykseksi se kuitenkin jäi. Joululomareissulle mukaan ottamani lanka (vironvillaa) oli ihan liian karkeaa, eikä värikään miellyttänyt. Kaulaliinan sijasta reissulta kotiutui jättimäinen kirjanmerkki. Se ainakin on toistasiseksi järkevin käyttötarkoitus tuolle luirulle.

Kuva kertoo kaiken SYTYCK-proggiksestani.

Että näin tällä kertaa. Parhaani tein, kuten urheilijat sen yleensä muotoilevat. Ylikuntoa vai alisuorittamista? Neulojan elämä on ihmeelistä.