Helle pehmentää pään

Niksineuloja täällä hei! Miten voin olla avuksi?

Ongelma: Ostin Tallinnasta puuvillalankaa, enkä tykkää neuloa puuvillaa. Mitä teen?

Vastaus: Virkkaa.

Ongelma: Olen ostanut niin paljon lankaa, että itseäkin ajoittain ahdistaa, kun langat eivät sovi minnekään.

Vastaus: Kokeile ensiavuksi hajasijoittaa langat eri puolille asuntoa. Varasto tuntuu pienemmältä kun kaikki langat eivät ole kerralla katsottavissa. Voit yrittää hajasijoittaa lankoja myös esim. työpaikalle tai ystävien luokse. Pidemmällä tähtäimellä kannattaa hankkia ns. rikas sponsori tai voittaa lotossa, sillä viime kädessä langat tarvitsevat lisää tilaa.

Ongelma: En saa viimeisteltyä töitäni ja ne jäävät siksi käyttämättä.

Vastaus: Kerää viimeistelyä odottavat yhteen kasaan ja toivo Viimeistelykeijun vierailua.

Ongelma: Aina joku työ ufoutuu.

Vastaus: Katso ylläoleva vastaus, paitsi odota Ufokeijua.

Ongelma: Ei ole mitään mielenkiintoista raportoitavaa blogiin. Mistä kirjoittaisin?

Vastaus: Laajenna näkemystäsi kädentaidoista. Tähän ei kuitenkaan kannata turvautua turhan usein. Ketään tuskin kiinnostaa leipomistaidottoman bloggailijan leivontavinkit, jotka aina alkavat sanoilla: "Mene kauppaan ostamaan valmistaikinaa"



Niksineulojan parhaat vinkit uusintana joka kanavalla niin pitkään kun helle pehmentää pään, kitosh.

Tallinnan keikka

Tämän vuoden Tallinnan lankamatka on reissattu. Hauskaa oli tälläkin kertaa, välillä jopa hysteerisen hauskaa...

Lankatuliaisten lisäksi toin itselleni reissulta kesäflunssan, joka on saanut olon ihan veteläksi. Onneksi lankoja jaksaa silitellä tautisenakin. Ja voi veljet, lankoja me todella ostimme.

Oma lankasaaliini oli 2492 grammaa eli keskitason hamsteri loppupeleissä olin. Mutta mitä sitä tulinkaan ostaneeksi. Nykyäänhän en juuri neulo villapaitoja/takkeja, koska niistä on tullut liikaa mörvelöitä. Ennen matkaa sanoinkin "Älkää antako minun ostaa villapaitalankoja. Viime reissunkin villapaitalangat on yhä neulomatta". Nooo, minä menin ja ostin langat kahteen paitaan. Ja vaikka puuvillan neulomista inhoan, toinen kilon satseistani on puuvillaa. Järki hoi! Vironvillojen osto ei myöskään kuulunut suunnitelmiini. Edellisetkin on käyttämättä. Mutku ne värit. Ja ku muutkin osti, niin.

Matkakäsityönä oli edellisenä iltana paniikissa aloitettu kaulaliina, jonka kanssamatkustajat ystävällisesti nimesivät Ranskan lipuksi. Kaulaliinamäärä lisääntyi matkalla muutenkin, sillä voitin arvonnasta Baktuksen ja lisäksi nappeja.

Pakko on lankamäärästä huolimatta todeta, että ei kaduta. Eräiden Karnaluksissa hiplaamieni lankojen ostamatta jättämistä sen sijaan kadun. Parantumaton lankahamsteri kun olen. Mahtava reissu oli kaiken kaikkiaan. Odotan jo seuraavaa.