perjantai 6. heinäkuuta 2012

Miten tämä toimii?

Nooh, pyyhkäistäänpäs enimmät pölyt tästä blogista.

Minä en kuulemma enää bloggaa. No sehän ei todellakaan pidä paikkaansa: vastahan minä taisin tuossa viime syyskuussa käydä päivittämässä. Ei se määrä , vaan laatu :D No tosipuheessa tämä bloggaaminen tuntuu olevan mulle jotenkin tosi vaikeaa. Ensinnäkin blogger ilmoittelee mulle koko ajan jotain error-juttuja, mitä en koskaan kohtaa päivittäessäni työblogia. En tiedä mistä oikein kiikastaa. Toiseksi kun ei vaan tunnu olevan mitään sanottavaa ja se valokuvaus.... Omia tekeleitä olen nyt kuvannut pariinkin kertaan, jotta olisi jotakin kuvitusta tähän blogiin, mutta kuvat saavat minut suistumaan epätoivoon. Tänäänkin yritin kuvata yhtä huivia. Otin ainakin miljuuna kuvaa eri paikoissa ja eri säädöillä. Tuloksena ei kuitenkaan ole yhtään julkaisukelpoista kuvaa. Se pistää kyllä miettimään koko touhun mielekkyyttä.

Mutta täällä siis taas olen. Blogataan nyt kesäloman kunniaksi vaikka. Olen lueskellut melkoisen kasan blogeja viime aikoina - lomalla kun on aikaa. Seuraan neuleblogien lisäksi muitakin. Aina silloin tällöin havahdun, kun huomaan jonkun bloggarin hävinneen. Ennen ahkerasti päivittyvä blogi on hylätty ihan noin vain ilman selityksiä. Jotkut taas pistävät tietoisesti ja tiedottaen pisteen bloggaamiselle. Huomaan kaipaavani monia blogeja, joita ei enää päivitetä. Varsinkin jonkun pitkään seuratun blogin näivettyminen harmittaa. Ihan kuin olisin menettänyt kaverin, vaikka en koko bloggaajaa olisikaan ikinä tuntenut IRL.

Ylläolevista jorinoista huolimatta en lupaa ja vanno alkavani tästä lähtien päivittämään blogiani yhtään sen tihempään kuin tähänkään asti. Enkä vanno, etteikö tämä blogi tästä kuukahtaisi. Mutta kun täällä kerran ollaan niin julistetaan nyt se tärkein. Poissaoloni blogista kertyi rapiat yhdeksän kuukauden pituiseksi. Tuloksena ei tullut tyttöä, ei poikaa  - vaan ihan ensimmäinen Wollmeiseni.



Sain tämän kauan kaivatun Wollikseni ensimmäisen kerran syliini eilen neulojien grillipippaloissa. Tänään olen jo kuolannut lisää koluamalla Ravelrya. Kiitos diilerini Drucilla.

Kyllä, jäin kerrasta koukkuun.

2 kommenttia:

Virpi kirjoitti...

No tämä kuva on ainakin niin tyylikäs että. Tervetuloa ihailemaan minun mestariotoksiani! Ei kuvat ole pääasia, sun blogissa erityisen suuren huomion saa loistava teksti. Pois siis turha pingotus kuvien kanssa ja takaisin blogimaailmaan! Minä ainakin jään kaipaamaan tätä blogia jos se kuolla kuukahtaa. Toivottavasti D ostaa sulle sopia Wolliksia jatkossakin, että saadaan edes jotain tietoa siitä oottko elossa vai muuten vaan kuutamolla ;).

Drucilla kirjoitti...

Jee, päivitys! Sun kirjallisia tuotoksia on ollut ikävä!

Älä nyt hali sitä Wollista ihan hengiltä, täytyy hommata sille kaveri tai kaksi tai kolme... Varsinainen diileri juu. ;D